Minna Canth oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan kirjoittamistaan novelleista, pienoisromaaneista sekä näytelmistä. Canthin katsotaan olevan maamme historiassa ensimmäinen merkittävä naiskirjailija ja näytelmäkirjailija.

Minna Canth syntyi 19. maaliskuuta vuonna 1844 Tampereella. Hänen alkuperäinen nimensä oli Ulrika Wilhelmina Johnson ja lähtöisin hän oli köyhästä kolmilapsisesta perheestä. Canth opiskeli kouluaikanaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Tullessaan avioitumisikään Canth näki oman uran luomisen tärkeämpänä kuin perheen perustamisen ja hän halusi löytää tavan elättää itsensä. Vuonna 1863 Jyväskylässä alkoi kansakoulunopettajaseminaari, johon Canth pääsi opiskelemaan saman vuoden syksyllä. Hän kuitenkin keskeytti opiskelut vuotta myöhemmin mennäkseen naimisiin luonnontieteiden opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Canth sai miehensä kanssa seitsemän lasta vuosien 1866 – 1880 välisenä aikana. Hieman ennen viimeisen lapsen syntymää Johan-puoliso menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena.

Miehensä kuoleman jälkeinen aika oli Canthille hyvin raskasta aikaa, mutta siitä huolimatta muutamaa kuukautta myöhemmin Canth julkaisi ensimmäisen näytelmänsä, nimeltään Murtovarkaus. Canth lähetti näytelmän Suomalaisen Teatterin johtajalle Kaarlo Borgbomille ja pian näytelmää esitettiin osana teatterin näytelmätarjontaa. Näytelmä sai myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon. Canth palasi takaisin lapsuuden asuinseudulleen Kuopioon vuoden 1880 alussa. Kuopiossa Canth otti hoitaakseen edesmenneen isänsä lankakaupan, jonka aikaisemmin kehnon liiketoiminnan Canth sai nousuun. Sen lisäksi Canth otti vastuulleen myös veljensä aikaisemmin hoitaman sekatavarakaupan 1880-luvun puolivälin paikkeilla.

Canth alkoi hankkia ulkomaalaista kirjallisuutta sekä keskittyä yhä enemmän kirjoittamiseen. 1800-luvun loppupuolella Canth toimitti sanomalehteä, johon hän kirjoittamisen lisäksi käänsi artikkeleita saksalaisista, ruotsalaisista sekä tanskalaisista lehdistä. Samoihin aikoihin Canth vaikutti lisäksi useiden kuopiolaiskoulujen, muun muassa Yhteiskoulun sekä Kauppakoulun taustalla.

Canthin merkittävä rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana

Minna Canth oli jo nuorena hyvin määrätietoinen omissa mielipiteissään. Tuohon aikaan Canthin ajatuksia pidettiin radikaaleina, sillä hän ajoi aktiivisesti etenkin miesten ja naisten tasa-arvoa. Canthin suhde uskontoon oli mutkikas. Henkilökohtaisesti usko oli hänelle hyvin tärkeää, vaikka hän julkisesti kritisoikin kirkkoa. Lisäksi Canth oli hyvin kiinnostunut länsimaisista aatteista.

Takaisin Kuopioon muutettuaan Canthin ympärille alkoi hiljalleen kerääntyä erityisesti kirjallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä. Tämän myötä Canthin taloon muodostui ns. Minnan salonki, jossa vuosien myötä vieraili useita arvostettuja kulttuurivaikuttajia ja kirjailijoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Etenkin kaupungin konservatiivista politiikkaa edustavat tahot paheksuivat Minnan salonkia sen vapaamielisestä ilmapiiristä. Yleisiä puheenaiheita salongissa olivat niin uudet kirjalliset kuin aatteellisetkin liikkeet, kuten naisasiainliike. Ajatusten vapaa vaihto toi inspiraatiota vieraileville kirjailijoille ja samalla Canth itse hyötyi nuoremman polven uusista ajatuksista.

Moraalisten epäkohtien esilletuominen

Uransa aikana Minna Canth julkaisi yhteensä seitsemän pitkää novellia, kymmenen näytelmää sekä lukuisia kertomuksia, puheita ja lehtiartikkeleita. Canth on yksi 1800-luvun loppupuolen keskeisimmistä suomalaisista realismin edustajista. Hän toi usein töissään esille yhteiskunnassa vallinneita epäkohtia.

Canth kirjoitti fiktiivisten teosten ohella myös lehtikirjoituksia, joissa hän esitti hyvinkin radikaaleja ajatuksia ja kannanottoja. Yhteiskunnallisesti kantaaottavina teoksina voidaan mainita muun muassa Canthin kirjoittamat Työmiehen vaimo (1885), Köyhää kansaa (1886) sekä Hanna (1886). Läpi uransa Canth pyrki pysymään ajan tasalla kansainvälisistä kirjallisuuden suuntauksista ulkomaisen kirjakokoelmansa avulla.

Tämä heijastui myös Canthin omaan tuotantoon. Useissa Canthin teoksissa tuodaan esimerkiksi esiin avioliiton ehdottomuutta sekä naisen asemaa silloisessa sääty-yhteiskunnassa. Teoksissa korostetaan myös naisten ja vähäosaisten huonompaa asemaa, ja Canthin teokset saavatkin lukijan pohtimaan yhteiskunnallisesti ja moraalisesti merkittäviä kysymyksiä.

Canthin yhteiskunnallisesti kantaaottavimmat teokset

Canthin ehkä tunnetuin ja yhteiskunnallisesti radikaalein teos on vuonna 1885 julkaistu Työmiehen vaimo. Teos on näytelmän muotoon kirjoitettu kirja, joka on Suomen ensimmäinen kaupunkityöläisiin keskittyvä näytelmä. Kirjan päähenkilö Johanna on mennyt naimisiin Riston kanssa, joka osoittautuu avioliiton myötä alkoholistiksi. Sen lisäksi Risto yrittää avioliiton aikana vikitellä entistä rakastettuaan. Canth kritisoi teoksessa erityisesti alkoholinkäyttöä sekä miesten vahvaa asemaa avioliitossa.

Toinen yhteiskunnallisesti merkittävä julkaisu Canthilta on vuonna 1886 julkaistu Köyhää kansaa. Novelli kuvaa nimensä mukaisesti köyhää perhettä. Perheen isän jäätyä työttömäksi teoksen päähenkilö, perheen äiti yrittää saada perheelle elantoa. Hän kuitenkin kohtaa niin naapureidensa kuin ylempien luokkienkin halveksunnan. Novelli käsittelee erityisesti sääty-yhteiskunnan eriarvoisuutta. Kaksi vuotta myöhemmin julkaistu Kovan onnen lapsia nähdään Minna Canthin kiihkokauden huippuna. Teos kritisoi sääty-yhteiskuntaa niin voimakkaasti, että näytelmää ei esitetty uudelleen enää ensi-illan jälkeen.

Minna Canthin muisto

Minna Canth menehtyi 53-vuotiaana saamaansa sydänkohtaukseen toukokuussa 1897. Canthin työt eivät kuitenkaan jääneet vuosien saatossa unholaan, vaan niillä katsotaan olleen huomattavaa merkitystä suomalaisen yhteiskunnan kehittymisessä. Kuolemansa jälkeen Canthin muistoksi on tehty muun muassa maamerkkejä, erilaisia julkaisuja sekä postimerkkejä. Lisäksi Canthin muistoksi on painettu oma juhlaraha ja hänen nimensä mukaan on nimetty kulttuuriseuroja, katuja sekä erilaisia rakennuskohteita ympäri Suomen.

Kansainvälisesti merkittävä Canthin muistaminen tapahtui vuonna 2013, kun norjalainen Norwegian Air Shuttle -lentoyhtiö maalasi yhden matkustajalentokoneensa pyrstöön Canthin muotokuvan. Vuosittain jaetaan myös Suomen Messusäätiön rahoittamaa Minna Canth -palkintoa. 5 000 euron suuruinen palkinto jaetaan Helsingin kirjamessuilla “yhteiskuntamme ravistajalle”. Canthin syntymäpäivä 19.3. on ollut vakiintunut liputuspäivä vuodesta 2007 lähtien. Sisäministeriö suositteli liputuspäivää jo vuonna 2003 Minna Canthin syntymäpäivän sekä tasa-arvon johdosta. Virallisesti liputuspäivä kantaakin nimeä Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä.

 

 



Add Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *