Ennen kirjapainon keksimistä vuonna 1463 kirjat olivat vain harvojen ja valittujen saatavilla. Perimätietoa siirrettiin savitauluille sekä eläinten nahasta valmistetuille pergamenttikääröille. Tuohon aikaan kirjoja kopioitiin pääasiassa käsin, ja ne olivatkin mittaamattoman arvokkaita. Teoksia omistivat pääosin rikkaat ihmiset, kirkot ja luostarit.

Johannes Gutenbergin 1463 keksimä painokone mullisti kirja-alan täydellisesi. Nyt tekstejä voitiin tuottaa painamalla ja monistamalla, mikä tarkoitti sitä, että kirjat tulivat vihdoin ja viimein kaiken kansan saataville. Tästä oli kuitenkin vielä pitkä matka aikaan, milloin kirjat yleistyivät erityistuotteista aivan jokaisen maallikon saataville. On arvioitu, että Gutenbergin keksinnön jälkeen maailmassa on julkaistu lähes 130 miljoonaa teosta ja vuosittain painetaan yli kolme miljardia kirjaa. Suomalaista kirjallisuutta on puolestaan kustannettu yli 800 000 kirjan muodossa ja vuosittain kotimaisia teoksia ilmestyy yli 13 000 kappaleen verran. Näistä tosin suurin osa on erilaisia raportteja – perinteisiä kirjoja ja oppikirjoja ilmestyy vuosittain vain noin 5 000 kappaletta.

Sähkökirjat tulivat

Kirjat ovat nykyisin aivan jokaisen saatavilla tulo- ja varallisuusluokista riippumatta. Kirjat eivät maksa kirjakaupoissa enää maltaita ja esimerkiksi antikvariaatit myyvät käytettyjä kirjoja erittäinkin edullisesti. Myös netissä ja kirpputoreilla kirjoja voi ostaa pikkurahalla. Suomessa ja muualla maailmassa on myös aivan erinomainen kirjastolaitos, joka tarjoaa sekä painettuja kirjoja, äänikirjoja että digitaalisia äänitteitä asiakkailleen.

Painettu sana on edelleen tärkeää ja tarpeellista, mutta kirja-ala muuttuu tulevaisuudessa. Nuoret lukevat nykyisin paljon vähemmän kuin ennen, joten alan ennusmerkit eivät välttämättä näytä mitenkään valoisilta. Silti kirja-alalla kehitellään jatkuvasti uusia innovaatioita, jotka saavat lukijat koukuttumaan perinteiseen tekstiin uudella tavalla. Tällaisia viime vuosien läpimurtoja ovat esimerkiksi sähkökirjat, äänikirjat sekä erilaiset kirjojen suoratoistopalvelut.

Tässä artikkelissa käymme läpi kirjojen tulevaisuutta ja tutustumme uusiin keksintöihin, jotka toivon mukaan saavat ihmiset innostumaan kirjoista jopa aiempaa enemmän. Kirja on edelleen aivan mahtava käyttöliittymä, joka vie lukijansa mielikuvituksen voimin aivan uusiin maailmoihin – nyt ja tulevaisuudessa.

·         iPad ja muut lukulaitteet

Applen iPad oli vallankumouksellinen laite, jonka ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2010. Tuolloin ennustettiin, että aikakauslehdet ja kirjat kokevat uuden tulemisen sähköisessä muodossa. Kustantajat ryhtyivät kiireen vilkkaa tekemään esimerkiksi lehdistä sähköisiä versioita, ja myös kirjoja julkaistiin iPadille. Tuolloin ennustettiin, että sähkökirjat haastavat aidosti perinteisen kirjan. Yhdysvalloissa trendi olikin aluksi selkeästi kasvava, ja sähkökirjat muodostavat jo noin 10 % kirjojen kokonaismyynnistä. Esimerkiksi Britanniassa sähkökirjojen myynti saavutti huippunsa vuonna 2014, jonka jälkeen se on ollut laskussa. Myös Yhdysvalloissa e-kirjojen myynti on ollut laskussa vuosina 2015-2016.

Formaatin etuna on ennen muuta se, että kirjan saa hankittua internetistä lukulaitteeseen saman tien käytettäväksi. Lukulaitteita on tarjolla useita erilaisia, suosittu on esimerkiksi Amazonin Kindle. Myös matkapuhelimiin ja tabletteihin saa erilaisia lukusovelluksia, ja nykyisin myös kirjastoista voi lainata sähkökirjoja suoraan kännykkään siirrettyinä. Sähkökirjat tulevat varmasti yleistymään jollain aikavälillä, mutta nyt näyttäisi siltä, että perinteisellä, painetulla kirjalla pyyhkii myös erittäin hyvin.

·         Äänikirjat ja suoratoistopalvelut

Äänikirjoja on ollut tarjolla jo kymmenien vuosien ajan. Moni 80-luvulla kasvanut lapsi muistaa c-kasetit, joihin liittyi mukaan kirja. Kirjan sivua käännettiin aina kun äänikirjassa tuli äänimerkki sivun vaihtamisen merkiksi. Romaaneja oli myös aikanaan tarjolla c-kasettiversioita, mutta koska kasetin tallennuskapasiteetti oli rajallinen, olivat nämä aikojen alun äänikirjat todella massiivisia teoksia. Kun cd-levy formaattina yleistyi, kasvoi äänikirjojenkin suosio rajusti. Nyt kirjat mahtuivat vain muutamalle pienikokoiselle cd-levylle, ja tekstejä oli helppo kuunnella vaikka automatkan aikana.

Nykyisin äänikirjat ovat saavuttaneet jo hyvin kestävän jalansijan ympäri maailmaa, ja kasvua on luvassa myös tulevina vuosina. Musiikin parissa erilaiset suoratoistopalvelut – kuten Spotify – ovat jo arkipäivää, ja samanlaiset innovaatiot ovat tehneet tuloaan myös kirjamarkkinoille. Suomessa äänikirjoja suoratoistona tarjoavia palveluita ovat muun muassa BookBeat ja Storytel. Näissä palveluissa käyttäjä maksaa kuukausimaksun ja saa koko kirjaston käyttöönsä. Äänikirjoja voi kuunnella millä tahansa mobiililaitteella ajasta, paikasta ja sijainnista riippumatta. Kaiken kaikkiaan äänikirjoilla on ratkaiseva merkitys kirjojen tulevaisuudessa.

Painettu kirja pitää pintansa

Vaikka uudet innovaatiot tekevät tuloaan, myydään Suomessa silti valtaosa kirjoista edelleen painettuina versioina. Onkin ilahduttavaa huomata, että esimerkiksi viime vuonna kirjojen myynti oli hieman nousussa. Suomen Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan perinteisten kirjojen myynti kasvoi vuonna 2017 edellisvuodesta 3,2 prosenttia. Sähköisissä julkaisuissa kasvuvauhti oli peräti 46 prosenttia. Kotimaassa myytiin painettuja kirjoja viime vuonna 221 miljoonalla eurolla ja sähköisiä julkaisuja 34 miljoonalla eurolla.

Kirjalla on siis edelleen vahva vetovoima pohjolassa, ja onkin hyvin todennäköistä, että perinteinen kirja pitää edelleen pintansa, vaikka uusia innovaatioita tulee markkinoille tämän tästä. Perinteisen painetun sanan vahvuutena on aivan ylivoimainen käyttöliittymä, jossa kirjaa voi tunnustella, haistella ja tietää tasan tarkkaan kuinka paljon sivuja on vielä jäljellä. Uudet kirjamuodot – kuten sähkökirja, äänikirja sekä erilaiset kirjojen suoratoistopalvelut – lisäävät suomalaisten lukemista tulevaisuudessa, joka tarkoittaa sitä, että sivistystasomme kasvaa ja pysymme maailman kehityksessä mukana. Kirjan tulevaisuus kotimaassa näyttää siis edelleen todella vahvalta, olemmehan lukukansaa.



Add Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *