Mitä ovat kirjallisuuden klassikot? Ne ovat teoksia, joita luetaan vielä vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen jälkeen. Tarinoita, jotka herättävät keskusteluja ja kutkuttavat mieltä sukupolvesta toiseen. Klassikot eivät pölyty kirjahyllyn nurkassa, vaan elävät puheissamme ja ajatuksissamme. Klassikon asemaan nouseminen ei käy helposti: teoksen on oltava ansiokas ja esimerkillinen lajinsa edustaja. Tekstin täytyy kertoa omasta ajastaan ja käyttää kieltään, mihin voidaan myöhemmin palata ja katsella vuosien kulkua ja niiden tuomia muutoksia.

Klassikkokirjoja ovat ne, jotka kulkeutuvat isovanhemmilta aina lapsenlapsille asti, ja joidenka iloihin ja suruihin kuka tahansa voi samaistua – iästä tai vuosikymmenestä riippumatta. Teoksista otetaan uusia painoksia ja niistä tehdään käännöksiä maailman kielille. Klassikon asemaan voi nousta lyhyelläkin aikavälillä: se ei vaadi aikaa, vaan erinomaista taituruutta ja kykyä tuottaa kansan mieliin painuvaa tekstiä. Suomessa klassikkoteoksen asemaan pääsemistä avittaa vuosittain jaettava kirjallisuuden Finlandia-palkinto, joka tuo ehdokas- ja erityisesti voittajateokselle rutkasti nimeä ja näkyvyyttä.

Mitkä teokset ansaitsevat klassikkoteoksin tittelin?

Tästä voi olla montaa mieltä, mutta useasti klassikkoteoksen asemaan ja maailmanmaineeseen päässeitä kirjoja ovat esimerkiksi Jane Austenin Ylpeys ja Ennakkoluulo, George Orwellin 1984 sekä Eläinten vallankumous, F. Scott Fitzgerldain Kultahattu ja Margaret Mitchellin Tuulen viemää. Kyseisten kirjojen aiheina toimivat perinteiset ihmissuhdekuviot, saavuttamaton rakkaus sekä yhteiskuntakritiikki ja tulevaisuudenkuvat. Eikä pidä unohtaa Monte Criston kreiviä, Anna Kareninaa, Siepparia ruispellossa ja monia muita. Klassikot elävät ja inspiroivat viittausten kautta tämän päivän taidetta yli rajojen.

Suomalaisista klassikoista mainittakoon ainakin Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen sekä Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Jokainen on varmasti lukenut ainakin toisen näistä teoksista jo kouluaikoina. Nämäkin kirjat ovat ilmestyessään olleet tuntemattomia, vielä tietämättömiä tulevasta menestyksestään. Historiaa taaksepäin katsellessa on kiinnostavaa kääntää kiikarit myös toiseen suuntaan – nimittäin siihen mitä ovatkaan tulevaisuuden klassikot? Joku juuri ilmestynyt, toistaiseksi tuntematon teos – tai jokin vielä kirjailijan pöytälaatikossa lepäävä tekstin alku – voi olla tuleva vuosisadan mestariteos.

Menneestä nykyhetkeen

Minne juontavat juurensa ensimmäiset klassikkoteokset? Voidaan mennä ajassa muutama sata vuotta taaksepäin, aina painokoneen keksimisen alkuaikoihin. Tätä ennenkin tarinat ja kirjoitukset ovat eläneet, suullisena tai käsin kirjoitettuna, mutta painokoneen keksiminen oli suuri alkusysäys kirjallisuuden leviämisen ja lukutaidon yleistymisen kannalta. Yksi vanhimmista tunnetuista kirjallisista teoksista on Gutenbergin Raamattu, jonka juuret juontavat aina 1400-luvulle asti. Raamattu on pitkän ikänsä lisäksi yksi maailman luetuimmista, tunnetuimmista ja laajimmin levinneistä kirjoista. Se on myös melko varmasti yksi vaikutusvaltaisimmista kirjallisista teoksista; harvan opuksen nojalla käydään sotia ja vannotaan valoja.

Jos katsotaan kaikista vanhimpia kirjallisia teoksia, huomataan, että aihepiiri on pitkälti uskonnollinen. Niin sanottu viihdekirjallisuus on astunut valta-asemaansa vasta myöhemmin. Yksi vanhimmista – ja ehkä kiinnostavimmista – kaunokirjallisuuden teoksista on Boccacion Decamerone, jossa maaseudulle ruttoa pakenevat kirjan hahmot viihdyttävät toisiaan kertomalla kukin joka päivä yhden tarinan. Yhteensä erillisiä tarinoita kirjassa on siis noin sata, joita kehystää kertojien elämä maaseudulla.

Klassikoksi klassikon paikalle

Kuinka kirja voi nousta klassikon asemaan? Mitkä nykykirjallisuuden teoksista on potentiaalisia pitkän aikavälin menestyjiä? Uusiksi klassikoiksi on ehdotettu muun muassa Art Spiegelmannin Mausia, Chimamanda Ngozi Adichien Americanahia, Kazuo Ishiguron Ole luonani aina, Marjane Satrapin Persepolista tai Salman Rushdien Keskiyön lapsia. Edellä mainitut ovat jo nauttineet mainetta ja kunniaa ja voittaneet palkintojakin, Ishiguro ei vähempää kuin itse Nobelin. Myös Umberto Eco ja Zadie Smith ovat nimiä, joista vielä kuullaan vuosikymmentenkin päästä.

Omia menestyksen polkujaan kulkevat myös Haruki Murakami sekä Elena Ferrante, joiden teoksia on käännetty kymmenille kielille, ja joiden sanat ja tarinat vaikuttavat ja vakuuttavat maasta ja kielirajoista riippumatta. Sanaa klassikko pohtiessa saattaa tulla mieleen ensimmäisenä Kalevala tai Seitsemän veljestä, mutta käsite pitää sisällään niin paljon enemmän kuin vain kansalliset eepokset. Siinä missä klassikoita löytyy monia ja eri aikakausilta, niitä on tarjolla myös vaihtelevista tyylilajeista. Kiinnostaako realismi vai romantiikka? Moderni vai perinteinen? Kaikille löytyy varmasti jotain.

Laita lukulistasi kuntoon!

Nyt on aika laittaa oma lukulista kuntoon ja lisätä sinne muutama klassikkokirja. Lukeminen on tunnetusti hyväksi sekä mielelle että yleissivistykselle. Se rentouttaa, lisää kärsivällisyyttä, ruokkii mielikuvitusta sekä kohentaa sanavarastoa ja itseilmaisua. Ne, ketkä lukevat paljon, useimmiten myös kirjoittavat rikasta ja toimivaa tekstiä -sekä kommunikoivat tehokkaasti ja monipuolisesti kirjallisin keinoin. Klassikkoteosten lukeminen lisää yleistietoa ja laajentaa kahvipöytäkeskustelujen aihepiirejä. Kirjat ovat ajankuvia, jotka auttavat ymmärtämään historiaa, ja sen nojalla nykypäivää sekä ihmisyyttä yleensä.

Klassikkokirja on ikkuna menneisyyteen, jonka avatakseen ei tarvitse edes nousta sohvalta. Käteen ei tarvitse ottaa tiiliskiveä, vaan lyhyempiäkin klassikkoteoksia löytyy. Muun muassa Voltairen Candice, Camusin Sivullinen tai Ibsenin Nukkekoti täyttävät klassikon nälän lyhyemmälläkin sivumäärällä, kuitenkaan tinkimättä tarinan laadusta ja koukuttavuudesta.

Mistä sitten löytää klassikkokirja? Vanhan kunnon niteen voi napata mukaansa kirjastosta tai antikvariaatista, mutta myös äänikirjat ja e-teokset ovat vaihtoehtoja modernille lukutoukalle. Oli kirjasi sitten paperinen tai sähköinen, on se joka tapauksessa ikkuna uuteen maailmaan.

 



Add Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *