Oppiminen on muuttunut rajusti internetin yleistymisen jälkeen. Alun perin yliopistopiireissä suosituksi noussut internet tuli osaksi meidän kaikkien arkipäivää ensimmäisten verkkoselainten ilmestyttyä markkinoille 1990-luvun alkupuolella. Viimeistään 2000-luvun puoliväliin mennessä lähes kaikki suomalaiset olivat ainakin joskus käyneet netissä.

Internet on mullistanut monta asiaa ja oppiminen on yksi näistä. Netti on pullollaan erilaisia lähteitä, joista voi oppia vaikka mitä uutta ja ihmeellistä. YouTube tarjoaa videoita, jotka opettavat kädestä pitäen, miten asennetaan autoon uusi akku tai koodataan vaikkapa tietokonepeli. Silti nykyaikana perinteisten kirjojen lukeminen ja niiden hyödyntäminen oppimisessa on edelleen arvossaan.

Tässä artikkelissa pohdimme netin ja kirjojen eroa nimenomaan oppimisen näkökulmasta. Erityisen suurta tarkkuutta kiinnitämme lähdekritiikkiin, joka varsinkin netissä on usein asia, johon kannattaa kiinnittää suurta huomiota. Lähdekritiikistä huolimatta netistä on tullut pysyvä oppimisen väline, joka muuttaa asioita myös opiskelun saralla.

Miten nettiä kannattaisi hyödyntää oppimisen ja opiskelun tukena, ja milloin kannattaa tarttua perinteiseen kirjaan?

Maailman muuttuessa yhä vauhdikkaammin eteenpäin, netin etuna perinteisiin painettuihin kirjoihin verrattuna on tietysti niiden ajantasaisuus. Verkossa julkaistaan uusimmat tutkimustulokset ja -löydökset sellaisiin aiheisiin, joista kirjatietous taas on auttamattomasti vanhentunutta. Verkon suurin haaste on kuitenkin valtava tietomäärä sekä juuri oikean tiedon löytäminen isojen massojen joukosta.

Akateemisessa maailmassa on käytössä lukematon määrä erilaisia tutkimusten julkaisualustoja, ja tämä helpottaa tietyssä mielessä netin hyödyntämistä esimerkiksi tutkimustoiminnassa. Oman, kapean tutkimusalan uusimmat uutiset löytyvät kätevästi tällaisista julkaisualustoista. Näiden alustojen vahvuutena on tietysti myös verifioitu tieto eli se, että julkaistu tieto on varmasti aitoa ja oikeaa.

Kaiken kaikkiaan nettilähteisiin tulee suhtautua aina varauksellisesti. Esimerkiksi Wikipedia tarjoaa paljon oikeaa tietoa, mutta mikäli Wikipedian tietoja haluaa käyttää vaikkapa akateemisessa tutkimuksessa, on palvelun tiedot syytä tarkistaa vielä ainakin vähintään toisesta lähteestä. Useimmissa akateemisissa tutkimuksissa Wikipedian käyttö lähteenä on kielletty, vaikka nykyisin palvelu tarjoaa vähintäänkin kohtalaiset lähdeviitteet melkein aiheesta kuin aiheesta.

Verkosta tietoa nopeasti ja kaikkien saataville

Netin etuna on perinteisiin kirjoihin verrattuna sen nopeus. Kaikki uusin tieto on välittömästi saatavilla ja lähteitä on aivan mielettömän paljon. Myös visuaalisuus on verkossa vahvassa roolissa: opiskelumateriaalia on tarjolla paitsi kirjoitetussa muodossa, myös videoina sekä esimerkiksi infograafeina.

Verkkokurssit ovat erittäin suosittuja, ja monet laadukkaat yliopistot tarjoavat kurssejaan aivan ilmaiseksi. Yksi mielenkiintoinen kurssi on esimerkiksi Helsingin yliopiston ja teknologiayhtiö Reaktorin Tekoäly-kurssi, jonka suorittaminen ei maksa mitään. Myös amerikkalaiset laatuyliopistot, kuten Stanford, tarjoavat kursseja kaikille aivan ilmaiseksi. Oppiminen ei ole siis nykyään enää kiinni rahasta. Verkossa on myös olemassa ilmainen MBA-kurssi, joka ei maksa mitään kurssille valituille.

Netti on demokratisoinut oppimista siten, että esteet ovat poistuneet, kaikki maailman tieto on kaikkien saatavilla, ja oppiminen on mahdollista missä maailmankolkassa tahansa mihin kellonaikaan hyvänsä. Verkon mahdollisuudet oppimisen kannalta ovat aivan rajattomat. Alkuun pääset esimerkiksi vierailemalla huippuyliopistojen sivuilla ja etsimällä sieltä ilmaisia kursseja.

Muista keskittyminen

Perinteisten kirjojen etuna oppimisen näkökulmasta on ehdottomasti niiden käyttöliittymä. Painetussa kirjassa ei ole mitään muuta kuin painettu sana, kun netti taas tarjoaa monenlaisia muita virikkeitä. Akateemisesta nettisisällöstä on helppo hypätä sosiaalisen median pariin ja opiskelu unohtuu. Perinteisessä kirjassa ei ole näitä ongelmia. Myös erilaisten merkintöjen tekeminen on helpompaa. Kirjaa voi alleviivata, sivureunuksiin voi tehdä merkintöjä ja muistiinpanoja käsin tai koneella. Joskus on myös tutkittu, että tällaisten merkintöjen tekeminen itse asiassa parantaa asian omaksumista.

On myös huomattava se, että monet tieteen teoriat ovat säilyneet muuttumattomina kauan, joten perusteosten lukeminen vielä nykypäivänäkään ei välttämättä vaadi internetiä tuekseen. Tietysti näitä perinteisiä kirjoja on saatavilla nykyään myös verkkoversioina, vaikkapa iPad- tai Kindle-lukulaitteisiin. Näistä esimerkiksi Kindle tai jokin muu pelkästään lukemiseen tarkoitettu laite on kätevä, sillä näiden ainoa ominaisuus on lukeminen, eli esimerkiksi nettiselailuun laitteita ei ainakaan kovin tehokkaasti voi käyttää. Tämä parantaa keskittymistä.

Kumpi on parempi, painettu kirja vai netti?

Opiskelussa ja oppimisessa sekä painetuista kirjoista että internetistä on hyötyä. Parhaimmillaan opiskelu onkin näiden kahden asian yhdistämistä. Aivan uusin ja ajantasaisin tieto löytyy tietysti netistä, mutta lähteiden kanssa on syytä olla tarkkana. Medialukutaitoon kannattaa panostaa, ja esimerkiksi tutkimusviitteissä lähteiden tarkastus useammasta kuin yhdestä paikasta on ehdoton vaatimus.

Painetuissa kirjoissa täytyy tietysti myös kiinnittää huomiota lähteisiin, mutta näissä ne onkin usein varsin hyvin merkitty. Painetut kirjat tarjoavat erilaisen, häiriöttömän käyttöliittymän, joka takaa sen, että keskittyminen on usein paremmalla tasolla. Kirjoissa on myös yhä edelleen tunne, että pidät jotain fyysistä kädessäsi.

Silti netin ja kirjojen välissä ei suinkaan ole mitään taistelua, vaan molemmissa on omat hyvät puolensa. Oppimiseen kannattaa käyttää paljon erilaista materiaalia, ja kirjat ja netti tukevat molemmat toinen toisiaan. Netissä opiskellessa kannattaa silti yrittää keskittyä samalla tavalla kuin fyysisen kirjan kanssa eli ei esimerkiksi sometella samaan aikaan. Fyysisissä kirjoissa kannattaa puolestaan varmistua tiedon ajantasaisuudesta.

 

 



Add Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *