Arto Paasilinna on yksi Suomen menestyneimmistä kirjailijoista. Hänen tuotantonsa on rakastettua ja materiaalia on pitkän uran aikana ehtinyt syntyä paljon. Arto Paasilinna syntyi Kittilässä 20. huhtikuuta 1942. Opintoja hän suoritti 1960-luvun alussa Lapin kansankorkeakoulussa ja työhistoriaa kertyi ammateissa toimittajana, päätoimittajana ja avustajana useissa lehdissä.

Arto Paasilinna on monesti palkittu työstään, ja hän on esimerkiksi saanut Pro Finlandia -mitalin teoksesta Jäniksen vuosi. Käsikirjoituksesta samannimiseen elokuvaan Paasilinna palkittiin Jussilla ja vuonna 1999 hänet valittiin Koivu ja tähti -henkilöksi. Ensimmäinen julkaistu kirja Arto Paasilinnalta on Karhunkaataja Ikä-Alpi -niminen teos, joka julkaistiin vuonna 1964. Se kertoo Albert Ikäheimosta, Savukosken Martinkylässä asuneesta pienviljelijästä ja karhunkaatajasta. Vuonna 1972 julkaistiin Paasilinnan humoristinen esikoisromaani Operaatio Finlandia, jonka tapahtumat sijoittuvat vuoden 1977 Ruotsiin ja Suomeen, joiden välille puhkeaa sota.

Kansainvälinen kirjailija

Arto Paasilinna on suomalaisena kirjailijana poikkeuksellinen, sillä hänen teoksiaan on käännetty lukuisille kielille, ja teoksia on myös filmatisoitu Suomen lisäksi Ranskassa ja Saksassa. Kaikkiaan Paasilinnan tuotantoa on käännetty 35 kielelle.

Ensimmäisenä käännökseen pääsi vuonna 1975 ilmestynyt Jäniksen vuosi -romaani, joka on tähän mennessä käännetty 26:lle eri kielelle, kuten esimerkiksi hepreaksi, kreikaksi ja japaniksi. Jäniksen vuosi on taipunut myös elokuvaksi; sen suomalaisen version ohjasi Risto Jarva vuonna 1977 ja ranskalaisen version, Le Lièvre de Vatanen, ohjasi Marc Rivière vuonna 2006. Teoksen tarina kertoo Kaarlo Vatasesta, turhautuneesta toimittajasta, joka työmatkallaan löytää oman autonsa alta vammautuneen jäniksenpoikasen ja päättää aloittaa uuden elämän. Vatanen lähtee kiertämään ympäri Suomea jänis mukanaan ja päätyy monimuotoiseen seikkailuun, jossa tunnelmat vaihtelevat huumorintäyteisistä hetkistä haikeuteen.

Suosituimmat romaanit

Arto Paasilinna on pitkän uransa aikana ehtinyt kirjoittamaan lähes 40 romaania, joiden lisäksi häneltä on ilmestynyt lukuisa joukko muuta tuotantoa, kuten muistelmakirjoja ja sarjakuvateoksia. Kirjojen myyntimäärien perusteella Paasilinnan suosituimpia kirjoja Jäniksen vuosi -romaanin lisäksi ovat vuodelta 1985 oleva Parasjalkainen laivanvarustaja, vuonna 2001 ilmestynyt Kymmenen riivinrautaa ja vuonna 1998 julkaistu Hirttämättömien lurjusten yrttitarha.

Parasjalkainen laivanvarustaja kertoo Aulis Rävänderistä, joka joutuu vaimonsa pettämäksi ja siitä seuraa tapahtumasarja, johon liittyy Irene Oinonen -niminen liikenainen. Kymmenen riivinrautaa kertoo Rauno Rämekorven elämästä, joka 60-vuotisjuhliensa jälkitunnelmissa tutustuttaa lukijansa joukkoon mitä erilaisempia naisia. Kymmenen riivinrautaa on ilmestynyt myös elokuvana ja televisiosarjana vuonna 2002, ja siitä on tehty myös äänikirja. Hirttämättömien lurjusten yrttitarha on puolestaan romaani, jossa liikutaan Turtolan Peuravuoman luomuyrttitilan maisemissa poliisi Jalmari Jyllänkedon suorittaessa tutkimuksiaan tilalla.

Kirjoista elokuviksi

Useat Arto Paasilinnan romaaneista ovat jatkaneet elämäänsä myös elokuvien muodoissa. Jo mainittu Jäniksen vuosi oli ensimmäinen elokuvasovituksen saanut kirja. Muita ovat esimerkiksi Ulvova mylläri; Suloinen myrkynkeittäjä; Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä; Hurmaava joukkoitsemurha; Kymmenen riivinrautaa; Onnellinen mies ja Hirtettyjen kettujen metsä. Ulvova mylläri -teoksen pääosassa on mylläri Gunnar Huttunen, joka käyttäytyy oudosti ulvomalla öisin. Lopulta Huttunen joutuu mielisairaalaan, mutta pakenee sieltä päätyen moniin seikkailuihin. Suloinen myrkynkeittäjä kertoo humoristisesti korkealla iällä olevasta Linnea Ravaskasta, joka päättää toimia omalla tavallaan kasvattipoikansa aiheuttaessa harmia.

Vuonna 1991 ilmestyi teos Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, joka on käännetty myös ranskaksi ja ruotsiksi. Romaani kertoo maanmittausneuvos Taavetti Rytkösestä, jonka vauhdikas elämä on päässyt kirjan sivuille. Hurmaava joukkoitsemurha on elokuvan lisäksi kuvattu myös televisiosarjaksi, jonka ensi-ilta oli vuonna 2012.

Tietokirjoja, muistelmateoksia ja muita kirjallisia ansioita

Romaanien lisäksi Arto Paasilinna on kunnostautunut myös tuotteliaana muistelmakirjojen ja eri aiheista kertovien tietokirjojen tekijänä. Ensimmäinen julkaistu kirja oli Karhunkaataja Ikä-Alpi, jota ovat seuranneet muiden muassa Kansallinen vieraskirja, Graffiti eli vessakirjoituksia; Eurooppalaiset kasvot; Seitsemän saunahullua suomalaista; Hankien tarinoita; Yhdeksän unelmaa ja Suomalaiset kulkupelit. Kansallinen vieraskirja on kokoomateos suomalaisesta wc-kirjoittelusta ja -piirroksista, jonka Paasilinna julkaisi yhdessä valokuvaaja Mauritz Hellströmin kanssa vuonna 1971.

Seitsemän saunahullua suomalaista sisältää kuvitettuja tarinoita brittiläisen liikemiehen David Waterfieldin ensimmäisestä matkasta Suomeen ja luonnollisesti myös saunaan. Kirjassa on kokemuksia ja yleistä tietoa saunasta, kuten sen historiasta ja merkityksestä Suomen kulttuurissa. Arto Paasilinnan ja Raimo Sallisen yhteistyöstä on syntynyt Suomalaiset kulkupelit -kirja, joka kertoo nimensä mukaisesti suomalaisista kulkuvälineistä, kuten suomenhevosista, suksista, Hämeen härkätien vankkureista ja puupolkupyöristä.

Tuottelias Paasilinna

Uudempaa tuotantoa Paasilinnalta edustavat esimerkiksi vuodelta 2009 oleva kirja Elävänä omissa hautajaisissa, vuonna 2008 ilmestynyt Neitosten karkuretki ja 2007 julkaistu Rietas rukousmylly. Elävänä omissa hautajaisissa on Paasilinnan 36. romaani ja se kertoo Arttu-nimisestä pojasta, joka huonosti järjestetyt hautajaiset nähtyään päättää ryhtyä suunnittelemaan omia hautajaisiaan. Neitosten karkuretkessä seurataan Sveden lastenkodista karanneiden nuorten naisten matkaa, jonka päämääränä on päästä yhden karkulaisen isän luo. Rietas rukousmylly on puolestaan kertomus Lauri Lonkosen ja Kalle Homasen keksimästä rukousmyllystä, jonka tarkoituksena on hoitaa ihmisten uskonnolliset asiat.

Arto Paasilinna on saavuttanut niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin lukijoidensa keskuudessa vankkumattoman suosion. Hänen kirjoitustyylinsä on humoristinen ja tarinat erittäin mielikuvituksellisia, josta muodostuneella reseptillä Paasilinnan kirjat eivät ole saavuttaneet kriitikoiden suosiota, mutta kansan ääni on kertonut suosion olevan korkealla.

 

 



Add Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *