Suomalaisen kirjallisuuden merkittävä nimi Juhani Aho ehti toimia ammattikirjailijana melkein 40 vuoden ajan. Hänet tunnetaan parhaiten romaaneista kuten Rautatie ja Juha sekä lyhyistä kertomuksistaan, joista hän käytti nimitystä lastut.

Alkujaan Johannes Brofeldtinä vuonna 1861 syntynyt Aho oli kymmenhenkisen sisarusjoukon vanhin. Ahon isä oli osa herännäisliikettä, mutta hän valitsi myöhemmin beckiläisen teologian. Äiti taasen oli herännäinen aina kuolemaansa asti. Juuri perheen uskonnollisuuden on uskottu vaikuttaneen Ahon tuotantoon, josta kuvastui herännäismyönteisyys. Tästä on esimerkkejä näkyvissä esimerkiksi kirjassa Muuan markkinamies, jossa Aho kuvaili heränneitä oikeamielisinä ja sympaattisina. Aho valmistui ylioppilaaksi Kuopion Lyseosta vuonna 1880. Jo ylioppilaana lahjakkaan kirjailijan alun kirjoitustaidot saivat huomiota hänen voittaessaan osakuntansa kirjoituskilpailun. Lukion jälkeen hän jatkoi Helsingin yliopistoon, jossa Aho päätti opiskella suomen kieltä, historiaa ja kirjallisuutta.

Aho jättäytyi kuitenkin yliopistosta työskennelläkseen vapaana lehtimiehenä ja kirjailijana. Hän työskentelikin useassa lehdessä ja oli mukana perustamassa Päivälehteä, joka on Helsingin sanomien edeltäjä. Helsingin Sanomia hän taasen avusti aina kuolemaansa saakka. Ahon ensimmäisiä novelleja julkaistiin vuonna 1883. Jo alkutuotannossa kuvastui kirjailijalle tyypillinen realismi, mutta hänen tapansa oli tuoda siihen uutta näkemystä vertailemalla uutta ja vanhaa.

Juhani Ahon esikoisromaani Rautatie julkaistiin vuonna 1884, jota pidetään edelleen hänen pääteoksenaan. Se on tarina maaseudulla asuvista ukosta ja akasta, jotka kuuleva rautatiestä ensimmäistä kertaa ja haluavat lopulta nähdä sen. Teos oli kirjailijan läpimurto. Kiinnostus tekniikan kehitystä kohtaan jatkui kirjailijan tuotannossa aina Pariisin matkaan (1889-1890) asti, jonka jälkeen tyyli muuttui hieman. Pariisin matkan jälkeen Ahon laajensi kirjoitustöitään sisältämään historiallisia romaaneja, mutta tuttu realismi näkyi edelleen lyhyissä kirjoituksissa kuten novellissa Helsinkiin.

Aho oli rohkea tulkitsija

Ahon tuotantoon lisättiin 1890-luvulla lyhyet kirjoitelmat eli lastut, joita kirjailija itse ei tuolloin arvostanut. Hän kuvailikin niitä muun luomistyön ohella lenteleviksi kappaleiksi. Jälkipolvet ovat kuitenkin vuosien saatossa ihastuneet niihin ja lastuja pidetään monesti kirjailijan parhaimpana tekstinä. Samoihin aikoihin Aho uskalsi kirjoittaa myös arkaluontoisista asioista kuten naturalisteista.

Naturalistisen kauden kuuluisimpia teoksia ovat Yksin (1890) ja Papin rouva (1893). Ne herättivät aikanaan paljon kohua ja kiivastusta. Sortokauden tuntoja tulkitsevista lastuista tuli poliittisesti vaarallisia, jonka takia Aho joutui asumaan vuoden perheineen Italiassa ja Itävallassa. Vuonna 1897 Juhani Aho ja hänen vaimonsa Venny Soldan-Brofeldt vuokrasivat talon Järvenpäästä. Samalla he tulivat perustaneeksi Tuusulanjärven taiteilijayhteisön, jonka kuuluisia jäseniä ovat Ahon lisäksi olleet muun muassa Eero Järnefelt, Jean Sibelius ja Johan Erik Erkko.

Vuosisadan alussa Aho käsitteli yhteiskunnallisia aiheita

Vuosisadan vaihtumisen jälkeen Aho päätti kokeilla uusia uria kirjallisuuden saralla. Hän löysi uuden haasteen käännöstöistä. Luottamustehtäviensä kautta Aho onnistuikin hankkimaan pysyvämpää rahoitusta kirjojen kääntämiseen niin suomesta muille kielille kuin päinvastoin. Hänen kädenjälkensä löytyvät pohjoismaiden kirjojen suomennuksista, mutta myös ranskalaisen kirjallisuuden käännöksistä. Kirjailija lisäksi osallistui itse omien kirjojensa kääntämiseen ja vuonna 1907 hän suomensi nimensä Juhani Ahoksi.

Omassa tuotannossaan Aho käsitteli vuosisadan alussa moraalisia ja aatteellisia kysymyksiä. Hän tutkiskeli kalastajayhteiskunnan eettisiä valintoja teoksessaan Omatunto (1914) ja maailmansotaa sekä rauhan murenemista teoksessa Rauhan Erakko (1916). Aho ei osallistunut sisällissotaan vaan oli rauhan puolella. Kirjailijan kanta tuotti kuitenkin vaikeuksia yksityiselämässä, koska yksi Ahon pojista taisteli punaisten riveissä. Kaikista 1910-luvun aikana tuotetuista romaaneista erityisesti Juha (1911) on jäänyt vahvasti elämään nykyaikaan asti. Juhani Ahon kirjailijanura jatkui aktiivisena aina hänen kuolemaansa asti vuonna 1921.

Ahon merkitys suomen kielelle

Juhani Aho oli ensimmäinen suomenkielinen kirjailija, joka eli kirjoituksillaan. Täten häntä kutsutaankin Suomen ensimmäiseksi ammattikirjailijaksi. Jo elinaikanaan hänestä muodostui eräänlainen kansalliskirjailija. Kansalliskirjailijan maine taasen tarkoitti paljon tapahtumia ja kirjoittamista, joka vei kirjailijan voimat. Ahon tuotanto oli jo aikanaan tunnettu myös Euroopassa, koska ne olivat ensimmäisiä suomalaisia kirjoja, joita oli käännetty eurooppalaisille kielille melko nopeasti. Parhaimpina aikoina 1890-luvulla hänen kirjojaan oli käännetty jo 10 kielelle. Aho haaveili itse myös kansainvälisistä markkinoista ja Nobelin palkinnosta, johon hän oli ehdolla jopa 12 kertaa. Hän ei koskaan kuitenkaan saanut palkintoa.

Juhani Ahon monipuolisella tuotannolla on kuitenkin ollut suuri merkitys suomen kielen kehityksessä. Hän lavensi ja valtavirtaisti Aleksis Kiven aloittamaa suomenkielisen kaunokirjallisuuden perinnettä. Hän otti osaa myös raamatunkääntämiseen ja hänen ansiostaan Isä Meidän -rukousta ei muutettu Meidän Isämme -rukoukseksi.

Huomionosoituksia

Kansalliskirjailijan aseman lisäksi Juhani Aholle myönnettiin vuonna 1906 elinikäinen kirjailijaneläke. Se oli tunnustus kirjailijan asemasta maan johtavana kirjailijana ja eläkkeen toivottiin avustavan Ahoa jatkuvaan menestykselliseen kirjoittamiseen. Eläkkeellä olikin suuri vaikutus Ahon loppuelämään. Se vähensi painetta julkaista jatkuvasti uusia teoksia ja samalla mahdollisti pitkäjänteisen työskentelyn. Hän sai myös Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon vuonna 1907. Yliopisto tarjosi vuonna 1919 professorin arvoa, mutta tästä kunniasta Juhani Aho kieltäytyi.

Tänä päivänä Iisalmessa sijaitsee Juhani Ahon koulu ja hänestä kertova museo. Kirjailijan nimeä kantavat tiet taasen löytyvät Hangosta ja Helsingin Eirasta. Juhani Ahon kadut koristavat Kuopion ja Iisalmen katukarttoja. Iisalmesta ja Helsingin Eirasta löytyy myös taiteilija Aimo Tukiaisen tekemät kirjailijan näköispatsaat. Juhani Aho Seuran ja Iisalmen kaupungin yhteistyönä jaetaan arvokas Juhani Aho -palkinto Juhani Ahon muistoa kunnioittaville taiteilijoille. Palkinto on jaettu 5 kertaa.

 

 



Add Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *